Brasil
Jericoacoara
Saimme muutaman vinkin Jericoacoarasta, meille ennestään tuntemattomasta lomakohteesta. Monet sanoivat, että paikka pitää ehdottomasti nähdä. Asustimme muutaman yön Bad Packers-hostellissa Fortalezzassa ja ihmiset olivat joko tulossa Jericoacoarasta tai menossa sinne. Niinpä mekin päätimme toteuttaa parin päivän reissun mainittuun kohteeseen. Mutta matkasta tulikin kymmenen päivän mittainen ja ikimuistettava. Miksi, lue eteen päin niin kerron!
Itse kylä on pieni mitätön kalastajakylä Fortalezzasta pari kolmesataa kilsaa pohjoiseen Atlantin rannalla. Päiväntasaajalle on enää ainoastaan kukonharppaus ja mereen aasinpotkun verran. Kylällä on kokoa 500 m x 500 m, mutta kalastuksen rinnalle ja ohi on mennyt turismi, sillä kylässä on kymmeniä pousadeja ja pari hostellia. Kylän ympärillä on hiekkaista autiomaata, valtavia dyynejä ja nummia, joilla kituu ruoho ja kaktukset sopuisassa rinnakkaiselossa kuten ovat kylän nautaeläimet ja lukuisat aasitkin!
Vietimme täydellistä lomaa, minä jopa bloginkirjoittamisesta, vaikka alun perin suunnittelin kirjoittavani lähes joka päivä. Otimme aurinkoa, uimme, pelasimme lentopalloa, tutustuimme nuoriin ihmisiin hostellissamme ja kylässä, mutta ennen kaikkea panostimme liikuntaan ja kunnonkohottamiseen. Kävimme lenkillä, juoksimme, uimme, voimistelimme rannalla ja nousimme dyyneille ponnistaen voimamme äärirajoille ja kävelimme jälleen alas merenrantaan. Jukka jopa teki diilin capoera-taitajan Washingtonin kanssa ja lähti joka aamu klo 7 hänen ohjaamalleen yksityiskurssille, joka sisälsi kaikkea mahdollista alkaen venytyksistä, taivutuksista ja voimaa ja notkeutta tarvitsevista harjoituksista. Jukan paino on pudonnut viisi kiloa kuussa ja vatsakumpu on lähes kadonnut! Tämän retken jälkeen olimme kuin uudestisyntyneitä!
Yllättävien vaikeuksien vuoksi kameroidemme suhteen lisään lukuisan kuvamateriaalin Jericoacoaran retkestämme myöhemmin, toivottavasti piankin!
Jericoacoara
Saimme muutaman vinkin Jericoacoarasta, meille ennestään tuntemattomasta lomakohteesta. Monet sanoivat, että paikka pitää ehdottomasti nähdä. Asustimme muutaman yön Bad Packers-hostellissa Fortalezzassa ja ihmiset olivat joko tulossa Jericoacoarasta tai menossa sinne. Niinpä mekin päätimme toteuttaa parin päivän reissun mainittuun kohteeseen. Mutta matkasta tulikin kymmenen päivän mittainen ja ikimuistettava. Miksi, lue eteen päin niin kerron!
Itse kylä on pieni mitätön kalastajakylä Fortalezzasta pari kolmesataa kilsaa pohjoiseen Atlantin rannalla. Päiväntasaajalle on enää ainoastaan kukonharppaus ja mereen aasinpotkun verran. Kylällä on kokoa 500 m x 500 m, mutta kalastuksen rinnalle ja ohi on mennyt turismi, sillä kylässä on kymmeniä pousadeja ja pari hostellia. Kylän ympärillä on hiekkaista autiomaata, valtavia dyynejä ja nummia, joilla kituu ruoho ja kaktukset sopuisassa rinnakkaiselossa kuten ovat kylän nautaeläimet ja lukuisat aasitkin!
Vietimme täydellistä lomaa, minä jopa bloginkirjoittamisesta, vaikka alun perin suunnittelin kirjoittavani lähes joka päivä. Otimme aurinkoa, uimme, pelasimme lentopalloa, tutustuimme nuoriin ihmisiin hostellissamme ja kylässä, mutta ennen kaikkea panostimme liikuntaan ja kunnonkohottamiseen. Kävimme lenkillä, juoksimme, uimme, voimistelimme rannalla ja nousimme dyyneille ponnistaen voimamme äärirajoille ja kävelimme jälleen alas merenrantaan. Jukka jopa teki diilin capoera-taitajan Washingtonin kanssa ja lähti joka aamu klo 7 hänen ohjaamalleen yksityiskurssille, joka sisälsi kaikkea mahdollista alkaen venytyksistä, taivutuksista ja voimaa ja notkeutta tarvitsevista harjoituksista. Jukan paino on pudonnut viisi kiloa kuussa ja vatsakumpu on lähes kadonnut! Tämän retken jälkeen olimme kuin uudestisyntyneitä!
Yllättävien vaikeuksien vuoksi kameroidemme suhteen lisään lukuisan kuvamateriaalin Jericoacoaran retkestämme myöhemmin, toivottavasti piankin!
Tosi kiva, että Jericoacoaran reissu oli noin onnistunut!
VastaaPoista